.

Rodussamme on hyvä tilanne polviluksaation osalta. Vuosien 2010–2024 aikana syntyneistä cotoneista on tutkittu polvien osalta 24 %. Polvet lausutaan polviluksaation vakavuusasteen 0–4 mukaan.

 Tilasto osoittaa, että 78 % tilaston aikana virallisesti tutkituista on 0-polvisia (polvilausuntoihin erikoistuneet eläinlääkärit). Polvilausunnon 1 saaneita cotoneita on tilaston aikana saanut 18 % ja polvilausunnon 2 saaneita 3 %. Polvilausunnon 3 tai sitä huonompi on 1 %. Operoituja on 3 kappaletta. Tilastoa vääristää se, että 24 % tutkittujen koirien joukossa on monia, jotka ovat tutkittu useampaan kertaan (Lähden: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä).

Virallisen polvilausunnon voi saada 12 kk täyttäneelle koiralle.

Coton de tuléar kuulu pienikokoisiin rotuihin, joiden polviranteelle on ominaista sen matala teleura. Polviluksaation periytyvyysmekanismi ei ole tiedossa. Kahden 0-polviset vanhemmat voivat periyttää aivan, mitä tahansa polvitulosta jälkeläisilleen.  

Pienten rotujen alttius polviluksaatioon on tärkeää huomioida koiran kasvuajan ravinnossa ja liikunnassa. Pennun ei tule kasvuaikanaan kiivetä portaita, eikä pomppia takajaloillaan tai hypätä korkealta. Kasvuvaiheessa olevat nivelet ovat äärettömän herkkiä vaurioitumaan.

Kasvuajan päätyttyä on tärkeää, että koira saa riittävästi liikuntaa, jotta sille kehittyy lihasmassaa tukemaan niveliä.

Cotoneilla ei ole mitään vakavia silmäongelmia rodussa. Rodun PEVISA rajaa jalostuksesta pois PRA ja kaihi sairaat. Rekisteröinnin ehtona on, että jalostukseen käytettävillä yksilöillä on voimassa olevat viralliset silmätarkastuslausunnot, eiätkä ne otta PRA tai kaihi sairautta. Edellä mainittuja silmäsairauksia on kuitenkin todettu erittäin vähän suhteessa tutkittuihin koiriin. 

Distichiasis eli ylimääräiset ripset luokitellaan sairaudeksi, jossa karvatuppi sijaitsee luomirauhasessa tai sen vieressä. Silmäripset ovat siis sijoittuneet väärin.  Cotoneilla silmätutkimuksissa diagnosoitujen ylimääräisien silmäripsie määrät saattavat yksilöllä vaihdella eri tutkimuskerroilla, koska ripsiä kasvaa ja irtoaa. Ylimääräiset ripset eivät sisälly terveiden yksilöiden määrään, ei haittaa koiran elämää, eikä estä jalostusta.

PRA-PRCD ja CMR2 silmäsairauksiin on olemassa geenitestit (eivät kuulu rodun PEVISAan). Geenitestistä kantaja statuksen saaneita käytetään jalostukseen samasta sairaudesta terve statuksen saaneen yksilön kanssa. Sairauden kantajaa ei milloinkaan yhdistetä toiseen kantajaan. 

Kantajat eivät milloinkaan sairastu itse, ainoastaan kantavat yhtä huonoa geenikopiota.